Palvelusuunnitelma

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon. Laissa korostetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista.

Asiakkaan oikeudet

Edellä mainitun lain 2. luku sisältää säännökset asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvityksen tulee olla sellainen, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.

Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

Asetus (Vammaispalvelulaki) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 ja sen 2 § määrittelee palvelusuunnitelman laatimisesta tarvittaessa;

"Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen ja hänen huoltajansa kanssa tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma."

Sosiaalihuollon asiakaslain 7 § mukaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma on aina laadittava, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on pääsääntöisesti laadittava yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jos asiakas ei toimintakyvyn vajavuuden vuoksi pysty osallistumaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kysymys on alaikäisestä asiakkaasta, suunnitelma laaditaan asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Vammainen henkilö voi itse vaatia palvelusuunnitelman tekemistä.

Suunnitelman sisältö

Suunnitelmassa tulee kuvata hakijan vammasta tai sairaudesta aiheutuva haitta, senhetkinen elämäntilanne ja olosuhteet sekä palveluntarve ja suunnitelma tarpeiden toteutuksesta. Palvelujen toteutus on kuvattava suunnitelmassa riittävän yksityiskohtaisesti. Sen tulee sisältää tarvittaessa myös muita kuin vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Palvelusuunnitelman tulee sisältönsä osalta vastata asiakkaan käsitystä omista tarpeistaan siten kuin hän itse sen ilmaisee. Suunnitelma allekirjoitetaan ja sille valitaan vastuuhenkilö. Palvelusuunnitelmaa tulee myös päivittää tarpeen mukaan. Esimerkiksi vamman pahentuminen tai olosuhteissa aiheutunut muutos (muutto, avioero) ovat perusteita tarkistaa suunnitelma.

Palvelusuunnitelmaa voidaan pitää asiakkaan ja palvelun toteuttajan välisenä toimintasuunnitelmana. Se ei ole päätös myöntää palveluja, eikä siitä voida hakea muutosta. Jos hakija on eri mieltä kunnan kanssa jonkin palvelun tarpeellisuudesta, hänen täytyy hakea kyseistä palvelua. Muutosta hän voi hakea saadessaan kunnalta kielteisen päätöksen.

Palvelusuunnitelma sisältää myös ajankohtaista tietoa kunnassa esiintyvästä vammaispalvelujen tarpeesta. Vammaisten henkilöiden etu on, että palvelusuunnitelma tehdään. Varsinkin haettaessa määrärahasidonnaisia palveluita asia on tärkeä, sillä palvelusuunnitelmien perusteella kunnilla on mahdollisuus kerätä tietoa palveluiden tarpeesta ja siten varata määrärahoja riittävästi. Mikäli kunta ei ole varannut määrärahoja lainkaan tai riittävästi, voi hakija viitata omaan palvelusuunnitelmaansa valittaessaan päätöksestä. Palvelusuunnitelman perusteella kunnalla on siis ennakointisuunnittelun väline palvelun tarpeisiin vastaamiseen.

YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITELMAN SISÄLTÖ (pääkohdittain)

henkilötiedot

osoite- ja muut yhteystiedot

lähiomaiset / muut tukihenkilöt ja avustavat henkilöt

lyhyt vamman tai sairauden kuvaus

ASUMISOLOT VAMMAN TAI SAIRAUDEN AIHEUTTAMAT HAITAT JA ESTEET

liikkumisessa kodissa /kodin ulkopuolella

päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa

muissa toiminnoissa (raha-asiat)

kodinhoidossa

harrastuksissa ja muussa osallistumisessa

muut mahdolliset palvelun tarpeet

TARVITTAVAT TUKIPALVELUT

Minkä lain mukaan palveluja voi saada (SHL, VpL)

Ovatko palvelut maksullisia vai maksuttomia?

kodin ja lähiympäristön muutostyöt (myös turvajärjestelyt)

liikkuminen ja siihen tarvittavat apuvälineet

apuvälineet, myös korjaus ja huolto yhteystietoineen

kuntoutus -terapiat (maininta)

päivittäiset toimet kuka - mitä - miten - milloin jne.

kotipalvelun osuus

mahdollinen henkilökohtaisen avustajan osuus /tunnit, työnantajatehtävät, sijaisuudet · omaishoidon osuus raha - vapaat - muut järjestelyt

muut tukipalvelut

lisätietoja, yhteyshenkilöt

Lähde: Sosiaalisihteeri Tarja Honkanen 12.10.2005

TUKIPALVELUITA

Mitä, mistä ja milloin?

Alla on lueteltu yhteiskunnan arthrogrypoosia sairastaville ja heidän perheilleen tarkoittamia tukimuotoja ja palveluja. Lisätietoja on saatavissa omasta invalidiyhdistyksestä, kotikunnan sosiaalitoimesta, terveyskeskuksesta sekä Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta ja hoitavasta sairaalasta.

Ammatinvalinnan ohjaus

- Työvoimatoimisto ja Erityisammatinvalinnanohjaustoimistot. Liikuntarajoitteinen nuori hyötyy huolellisesta ammatinvalinnanohjauksesta ja mahdollisesti myös työkokeilusta tms. Lähetettä erityisammatinvalinnanohjaukseen tai työ- ja koulutuskokeiluun voi pyytää työvoimatoimistosta ja Kelasta.

Apuvälineet

(Ortopedi set jalkineet) - Terveyskeskus, Keskussairaala, sosiaalitoimi ja Kela

Vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet annetaan joko omaksi tai korvauksetta käyttöön terveyskeskuksesta, keskussairaalasta, sosiaalitoimesta tai Kelasta. Harrastuksiin tarkoitettujen apuvälineiden korvaamisesta kannattaa neuvotella myös sosiaalitoimen kanssa.

Asunnon muutostyöt

- Sosiaalitoimisto

Asunnon muutostöinä korvataan vaikeavammaiselle henkilölle vamman vuoksi välttämättömiä rakennus- ja muutostöitä esim. luiskien rakentaminen tai kylpyhuoneen korjaus. Myös muutostöiden suunnittelukustannukset ja asuntoon asennettavat apuvälineet voidaan korvata.

Auto

- Hangon tullikamari, Tullihallitus, sosiaalitoimi ja Poliisi

Tietyissä tapauksissa vammaisen henkilön auton hankitaan, myös vammaisen lapsen tarpeisiin tulevan auton hankintaa tuetaan myöntämällä autoveronpalautusta ja/tai taloudellista tukea vammaispalvelulain nojalla kotikunnan sosiaalitoimen varoista. Korvausta myönnetään myös auton muutostöihin. Poliisiviranomaiset voivat myöntää vammaisille tarkoitetun pysäköintiluvan. Isoimmilla paikkakunnilla on yleensä joku autoliike, joka palvelee ja auttaa myös inva-autoon liittyvissä asioissa.

Eläke ja eläkkeensaajan hoitotuki

- Kansaneläkelaitos

Kansaneläke turvaa vähimmäistoimentulon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatuloja tai ansioeläkettä. Hoitotukea maksetaan eläkettä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, eläkkeen lepäämään jättäneet henkilöt ja sairaspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 8 §:ssä määritellään, milloin henkilö on työkykyinen. Työkykyisellä tarkoitetaan henkilöä, joka ei saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla ja jota ei ole todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi.
Työkyvyttömäksi todetun henkilön tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työllistymistä voidaan tukea palkkatuella, jos työvoimatoimisto arvioi tuen myöntämisen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi. Työvoimatoimisto arvioi työnhakijalta edellytettävän työkykyisyyden kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Arvioinnissa otetaan huomioon työmarkkinoille pyrkivän henkilön jäljellä oleva työkyky, vammaisuuden laatu sekä työmarkkinoilla tarjolla olevien työtehtävien sekä työntekijän terveydentilaan kohdistuvan vaatimukset. Koska palkkatyöstä maksettavalla palkalla voi olla vaikutuksia osa-työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen, asiakasta on neuvottava selvittämään eläkelaitokselta, miten maksettava palkka vaikuttaa hänen eläkkeeseensä.
Kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättänyt henkilö tai vasta eläkkeen lepäämään jättävä henkilö voidaan työvoimatoimiston yksittäistapauksessa suorittaman harkinnan perusteella työllistää työllisyysmäärärahoilla. Kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin nojalla työkyvyttömyyseläkettä saavia (sokeat ja vaikeasti liikuntavammaiset) pidetään työkykyisinä. Heidän työllistymistään voidaan tukea palkkatuella.
Henkilöt, jotka ovat saaneet sairaspäivärahaa enimmäisajan ja joilla on työsuhde voimassa, mutta joille työnantaja ei ole voinut tarjota työkykyyn soveltuvaa työtä, eivät ole työttömiä työnhakijoita julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan eikä heidän työllistymistään voidaan tukea palkkatuella.

Henkilökohtainen avustaja

- Sosiaalitoimisto

Henkilöllä joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämiseen liittyvissä asioissa on mahdollisuus saada korvausta avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Koulunkäynti

- Kouluvirasto, liikuntavammaisten lasten erityiskoulut

Vammainen lapsi saa tarvitessaan koulunkäyntiavustajan ja kuljetuksen kouluun. Samoin lapsen tarvitsemat erityisvälineet hankitaan kouluun. Joskus on lapsen edun mukaista käydä koulua erityisluokalla tai liikuntavammaisten lasten erityiskoulussa. Jos lapsen koulunkäyntiin liittyy paljon erityishuomiota tarvitsevia seikkoja, tulee vanhempien ottaa yhteyttä kouluvirastoon lapsen ollessa viisivuotias koulunkäyntisuunnitelman laatimiseksi. Oppivelvollisuus voi alkaa kuusivuotiaana ja kestää 18-vuotiaaksi. Tarvittaessa lapsi voi saada koululykkäystä.

Kuljetuspalvelut

- Sosiaalitoimisto

Vaikeavammaisella henkilöllä, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä on mahdollisuus yhteiskunnan tuella käyttää taksia tai saattajaa niin työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoilla.

Kuntoutus

- Terveyskeskus, Keskussairaala, Kansaneläkelaitos, sosiaalitoimi

Kuntoutus jaetaan lääkinnälliseen, kasvatukselliseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksessa voidaan myöntää esim. fysioterapiaa, toimintaterapiaa, kuntoutushoitoja, sopeutumisvalmennusta, koulutusta ja apuvälineitä.

Kuntoutusohjaus

- Keskussairaala, vammaisjärjestöt, erityiskoulut

Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea vammaista ja hänen perhettään eri elämäntilanteissa sekä neuvoa käyttämään yhteiskunnan muita palveluja. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä ja auttaa yhteyksissä päivähoitoon, kouluun jne.

Lapsen hoitotuki

- Kansaneläkelaitos

Tuen kautta korvataan vammaisen lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja työtä. Sitä maksetaan alle 16 vuotiaan, kotihoidossa olevan vammaisen lapsen vanhemmille.

Lapsen päivähoito

- Sosiaalitoimisto tai erillinen päivähoitovirasto

Kunnallisen päivähoidon muotoja on useita. Vammaisen lapsen päivähoitomuodon valintaan vaikuttavat ikä, erityishoidon tarve sekä perheen ja paikkakunnan olosuhteet. Joillakin lapsilla on henkilökohtainen avustaja päiväkodissa ja myös kuljetukset voidaan järjestää.

Omaishoidontuki

- Sosiaalitoimisto

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena on vammaisen hoidon, huolenpidon ja tukemisen tarve ja sen tarkoituksena on ehkäistä laitoshoitoon sijoittaminen. Tukea maksetaan vammaisen hoitajalle, joka on tavallisesti omainen. Tuki on verollista tuloa ja siitä kertyy omaishoitajalle eläkettä.

Palveluasuminen

- Sosiaalitoimisto

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, avustaminen. Sitä järjestetään vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaiselle henkilölle joko ns. palvelutalossa, asumisyksikössä tms.

Sopeutumisvalmennus

- Terveyskeskus, Keskussairaala, Sosiaalitoimisto, Kansaneläkelaitos, vammaisjärjestöt

Sopeutumisvalmennuksella tuetaan vammaista ja hänen perhettään vammaisuuden aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sen tavoitteena on edistää vammaisen ja hänen perheensä toimintakykyä ja hyvinvointia. Sitä järjestävät pääasiassa vammaisjärjestöt erilaisina kursseina, mutta myös yksilöllistä sopeutumisvalmennusta annetaan.

Työ

- Kansaneläkelaitos, Työvoimatoimisto.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa vammaista hankkimaan sopiva ammatti ja työ. Ammatillista kuntoutusta on esim. koulutus, työhön valmennus sekä apuvälineet koulutukseen ja työhön. Työvoimatoimiston neuvojalta voi saada apua työhön sijoittautumiseen joko avoimille työmarkkinoille tai suojatyöhön. Hänen kanssaan voi neuvotella myös työhön sijoittautumista helpottavista tukitoimista.

Vaatekustannukset Sosiaalitoimisto.

Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata vammasta johtuvat ylimääräiset vaatekustannukset. Kustannuksia voi syntyä esim. vaatteiden teettämisestä, korjauttamisesta, tavallista nopeammasta kulumisesta jne.

Vammaistuki

- Kansaneläkelaitos.

Tuen tarkoituksena on tukea 16 - 64 -vuotiaiden vammaisten, jotka eivät ole eläkkeellä, selviytymistä sekä korvata vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia ja haittoja.

Verotus

- Verovirasto.

Vammaislain perusteella verotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Varoilmoituksen kohtiin veronmaksukyvyn alentumisvähennys ja työmatkakulut kannattaa kiinnittää huomiota ja huolehtia vähennyksen saamisesta.

Lähde: Invalidiliiton julkaisusarja 1997, AMC Arthrogryposis multiplex congenita. Invalidiliitto ry 01.09.1999

FYSIO- JA TOIMINTATERAPIA

TEKEVÄT KÄDET

Harjoituksia kahden käden yhteistyöhön

ARKIPUUHIA:

pukemis- ja riisumisharjoitukset

astioiden pesu harjalla, veden kaataminen astiasta toiseen

pyykin ripustus narulle

perunoiden pesu, hedelmien paloittelu ja kuoriminen

leipominen, kaulinta, muotoilu jne.

puiden kanto, sytykkeiden repiminen

ASKARTELU:

leikkaus, liimaus, repiminen

muovailu, savityöt

helmien pujotus lankaan, keppiin

LEIKKEJÄ:

palloleikit/ suuret pallot

vanneleikit

purkkien aukaisua ja kiinnilaittoa

erilaiset soittimet

rakennussarjat

roolileikit

keinuminen, rattikelkka, potkukelkka, mopo

repun pakkaaminen

langan keriminen rullalle

mailapelit

onginta

mahalaudalla ajo

konttaaminen erilaisilla alustoilla ja tunnelissa

kottikärrykäynti

vetämis- ja työntämisleikit (köysi, kärryt, aikuinen)

renkaissa roikkuminen

TUNTOHARJOITUKSIA:

hiekka-, herne- ja riisivadit ja niistä tavaroiden etsiminen

hankaaminen ja harjaaminen eri materiaaleilla, harjoilla ja pensseleillä

esineiden / muotojen etsiminen peiton alta / pussista.

Fysioterapeutti Sirpa Silaste 24.09.2002

AMC (arthrogryposis multiplex congenita) on synnynnäinen monioireinen nivelten jäykistymäsairaus. Sairaus voidaan todeta heti vastasyntyneellä ja taudinkuva on hyvin moninainen. Parantavaa hoitoa ei ole ja fysioterapia aloitetaan mahdollisimman varhaisessa iässä.

AMC:tä sairastavalle henkilöille laaditaan kyseessä olevan henkilön, lähiomaisten, lääkärien sekä erityistyöntekijöiden (esim. toiminta- ja fysioterapeutit) toimesta yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka osa on fysioterapia.

Kuntoutuja, hänen edustajansa (vanhemmat ja fysioterapeutti tekevät yhdessä kirjallisen fysioterapiasuunnitelman, jossa tulee näkyä merkittävimmät kuntoutujan liikkumis- ja toimintakykyä haittaavat tekijät, fysioterapian tavoitteet, käytettävät tutkimus- ja seurantamenetelmät, fysioterapian käytännön toteutus, aika ja paikka, muiden kuntoutujaa hoitavien terapeuttien yhteystiedot ja yhteistyö heidän kanssaan sekä kuntoutuksessa mahdollisesti erityisesti huomioitavat tekijät. Samalla tulee pohtia milloin kuntoutussuunnitelmaa on syytä uudelleen tarkistaa.

Fysioterapiassa muistin tukena ja kuntoutujaa motivoimaan voidaan käyttää erityistä harjoituspäiväkirjaa.

Koko kuntoutuksessa tavoitteena on tukea kuntoutujaa selviytymään mahdollisimman hyvin jokapäiväisessä elämässään.

Fysioterapeutti Sirpa Silaste 24.09.2002

LAPSEN KANSSA VAMMASTA PUHUMINEN

Miten kertoa lapselle hänen AMC:stä?

Toivottavasti näistä tiedoista on jonkin verran apua, mietittäessä tapoja, joilla kertoa ja selvittää asioita AMC:stä lapsellenne. Tietoja on hyvä soveltaa lapsen iän ja ymmärtämyksen mukaan. Kaikki lapset ja perheet ovat erilaisia, mikä toimii toisilla ei ehkä olekaan toimiva tapa itselle. Tärkeintä on, että tapa tuntuu oikealta ja sopivalta lapselle, sekä perheelle.

Vammaisten lasten vanhemmilta ja vammaisilta aikuisilta on saatu seuraavia neuvoja:

Kannusta lasta koko ajan iän karttuessa, tutkimaan lisää asioita AMC:stä, sekä tapaamaan ja olemaan yhteydessä muihin AMC:tä sairastaviin.

Muista, että lapsen kasvaessa selitysten ja vastausten pitää myös muuttua ja ”kasvaa”. Kaikkien perheen jäsenten on osattava selittää AMC:stä koskevat asiat samalla tavalla. Nuorempien sisarusten pitää saada myös selitys AMC:stä.

Kuuntele lapsesi huolia ja mieltä askarruttavia ajatuksia. Siten lapset voivat huoletta kysellä ja puhua sairaudestaan.

Ota lapsi mahdollisimman paljon mukaan keskusteluihin hänen hoidoistaan ja terapioistaan.

Älä puhu lapsesta ja hänen vammastaan, niin kuin hän ei olisi paikalla. Esim. lääkärikäynneillä tapahtuu helposti niin.

Miten voin auttaa lasta hyväksymään vammansa?

Tutkimukset osoittavat, että joillekin ihmisille on erityisen vaikeaa hyväksyä vammaisuutensa. Toisilla se tapahtuu hyvinkin pitkän ajan kuluessa. Vanhemman rooli lapsen tukijana tässä prosessissa, on erityisen tärkeä.

Lasta voi auttaa hyväksymään vammaisuus, eri tavoin:

Painota sitä tosiasiaa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia.

Ikinä ei lasta voi kehua liikaa!

Julkisuudessa on jatkuvasti enemmän vammaisia roolimalleja. Esittele heidät lapselle esimerkkinä erilaisuudesta, tekemättä vammaisuudesta kuitenkaan suurta numeroa.

Muiden AMC:tä, tai muuta, sairastavien kanssa tapaamiset ovat tärkeitä, jotta lapsi huomaa ettei ole yksin. Samoin kokemusten ja ajatustenvaihto jo nuorena helpottaa hyväksymistä.

Miten autan lastani vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin AMC:stä?

Auta lasta valmistautumaan vaikeisiin kysymyksiin, joita varmasti jossakin vaiheessa tulee. Opeta lapsi esim. vaihtamaan puheenaihetta, jos hän ei halua johonkin kysymykseen vastata.

Opeta lapselle perusvastauksia, kuten: ”AMC oli minulla jo syntyessäni” tai ”jalkani/käteni vain ovat tällaiset”. Pohtikaa yhdessä lapsen kanssa, miten haluatte asiat kertoa. Lapsen tulee tuntea itsensä varmaksi vastatessaan kysymyksiin sairaudestaan.

Jotkut perheet ovat harjoitelleet näyttelemällä näitä tilanteita. Lasta on hyvä valmistella jonkin verran (ei pelotella!) ennen paikkoja/tilanteita , joissa häneltä ehkä kysytään hänen sairaudestaan.

Lapsen kiusaamiseen tai nimittelyyn pitää aina puuttua ja suhtautua vakavasti!

Lähde: The Arthrogryposis Group (TAG) (Alkuperäisen englanninkielisen jutun kokonaisuudessaan voit pyytää Maaretilta)